9
Hel
Kirjoittajalta Annika Michelson. Aihe(et): Maatalous ja ympäristö. Jätä kommentti
SLU (Ruotsin maatalousyliopisto): Användningen av kemiska bekämpningsmedel mot insekts- och svampangrepp i jordbruket ger mycket negativa effekter på den biologiska mångfalden i Europa. Detta visar en alldeles färsk studie av nio jordbruksområden inom EU, bl a i Sverige. Studien har genomförts under ledning av Institutionen för ekologi vid Sveriges Lantbruksuniversitet tillsammans med ytterligare åtta universitet i EU.
Vissa av de hotade arterna gynnas på ekologisk gårdar, medan fåglar och däggdjur som rör sig över större områden behöver en storskalig förändring av jordbruket enligt professor Jan Bengtsson som varit koordinator för projektet.
5
Hel
Kirjoittajalta Annika Michelson. Aihe(et): Kasvit ja eläimet. Jätä kommentti
Lintubongailua on kasvava harrasus. Samalla meillä on paljon vanhoja tyhjiä maatalousrakennuksia kuten esim. latoja. Voit perustaa hyvän lintubongailupaikan jos latsoi on peltoaukeamalla ja siellä esiintyy runsaasti lintuja.
Ohjeita miten sinun pitäisi sitä tehdä minulla ei ole, mutta ota yhteyttä lähimpään BirdLife järjestöön ja kysy neuvoa bongailijoilta. Tarvitset todennäköisesti vaan porata vähän reikiä seinään sopivilla korkeuksilla, niin että lapset kun aikuiste voivat kurkata ulos ladosta.
Voisi myös ajatella luksus-lato: valaistu tila sisällä, työpöytiä, lintujulisteita sisäseinillä tunnustamista varten, eri korkeuksia reikiä josta voi katsoa – rappu, että pääsee ylös harjakorkeuteenkin. Bongailun luksusta voi kehittää mahdollisuuksien mukaan. Idea sain kun tikat Mustialassa ovat tehneet seinään reikiä – tikka kurkkaa sisään ja lintubongailija voisi kurkata ulos.
Tällaiset tilat sopii myös koululuokille, jos sinne järjestää valoa (ehkä voi pitää ovet auki saadakseen valoa). Vaihtoehtoinen retkipaikka yrityksille, osaa luontomatkailua?
Joka kylässä oma lato-lintubongailupaikka!
29
Tam
Kirjoittajalta Annika Michelson. Aihe(et): Maatiaisrodut ja -kasvit. Jätä kommentti
85 new photos from HAMK Mustiala old agricultural collections (most of old type of oats, look in the end of the album)
85 uusia valokuvia HAMK Mustialan kokoelmista (eniten vanhoja kauralajikkeita, katso kansion loppupuolella)
85 nya bilder från HAMK Mustaialas gamla samlingar (mest gamla havresorter, se i slutt av albumet)
http://picasaweb.google.com/maatiaiset/MustialanKokoelmatMustialaCollections
29
Tam
Kirjoittajalta Annika Michelson. Aihe(et): Kasvit ja eläimet. Jätä kommentti
Vanhan männyn tuore kuori on sopiva kasvualusta viljeltäville kämmekäille. Suomen kämmekät ovat luonnonvaraisia ja kaikki suojeltuja. Kaupasta voit ostaa viljeltyjä kämmeköitä ja näille sopii vanhan männyn tuore kuori kasvualustaksi. Kuorta ei voi ottaa elävästä puusta eikä tietysti ilman metsäomistajan lupa.
Kämmekät tykkää tällaisista kuutioista. (pienille kasville pienet kuutiot ja isoimmille vähän isommat).
29
Tam
Kirjoittajalta Annika Michelson. Aihe(et): Kasvit ja eläimet. Jätä kommentti
29
Tam
Kirjoittajalta Annika Michelson. Aihe(et): Kasvit ja eläimet. Jätä kommentti
Kenozeron kansallispuiston alueella asuva Zinaida Nefedova kertoi (elokuu 2009):
Ribes hispidulum (idän punaherukka, skogsvinbär ?) A. : voi aina joskus tehdä teetä lehdistä. Tee tuo haitalliset metallit ruumiista ulos.
Menyanthes trifoliata (raate, vattenklöver): antaa jos lehmällä on matoja.
29
Tam
Kirjoittajalta Annika Michelson. Aihe(et): Maatalous ja ympäristö. Jätä kommentti
Viron Maaleht kirjoittaa 28.1.2010 miten tuotetaan kastematojen avulla lannasta kompostia. Maailmassa on hetkellä kahta erilaisia menetelmiä miten saada lannasta kompostia suht-koht nopeasti, venäläinen joka käyttää kastematoja (halpa, yksinkertainen tekniikka) sekä amerikkalainen kalliimpi (teknologinen, automaattinen) menetelmä. Virossa Andrei ja Nadezsa Knjazev tuottavat venäläisen menetelmän avulla kompostia vanhassa navetassa. Lyhyesti:
Kaksi kertaa viikossa annetaan madoille “ruokaa” ja kastetaan joten peti olisi sopivan kostea (60-70%). Madot ovat hetkkiä ja heidän ruokahalu menee jos on vähemmän tai enemmän kosteutta. Madot ovat Srarateli rotuisia ja hän toi alussa sisään Viroon 200 kg matoja. Nämät madot on professori Anatoli Igonin jalostanut Venäjällä. Tutkimukset näyttävät että madot kasvavat paremmin jos saavat kuunnella klassillisista musiikkia. Biohumus valmistuu puolessa vuodessa ja tämän jälkeen se vaatii kuivattamista. Sitä myydään eri kokoisissa muovipakkauksissa. Biohuumusta tulisi liittää peltoon joka neljäs vuosi. Kukkaruukkuun sopii 50-100 gr kun taas perunapeltoon voi käyttää hehtaarille 6 tonnia. Tuote sopii luomumaatiloille. Kastemato tuottaa vuodessa 100 kg valmista kopostia ja voi saada 1500 jälkeläisiä.
Andrei Knjazevin firman nimi on Green-PIK KANAK OÜ. Firma tuo myös venäjältä luomulannoite Gumistar (liuoslannoite) ja vie sitä vientinä Länsi-Eurooppaan. Kastemato maatilan perustamisessa oli paljon paperitöitä, matojen tuontia varten luokiteltiin niitä “eksoottisina eläiminä”. Ensimmäisenä vuotena tuotetaan 1500 tonnia kastematokompostia ja suunnitelmassa on laajentaa tuplakokoon. Andrei suunnittelee myös aloittaa kastematojen myyntiä (parin vuoden päästä).
Linkki verkossa olevaan lyhytversioon artikkelista.
27
Tam
Kirjoittajalta Annika Michelson. Aihe(et): Maatalous ja ympäristö. Jätä kommentti
26
Tam
Kirjoittajalta Annika Michelson. Aihe(et): Kasvit ja eläimet, Maatalous ja ympäristö. Jätä kommentti
Protected areas provide a wide range of services in a context of increasing pressures and a rapidly changing environment. Europe is the region with the greatest number of protected areas in the world but they are relatively small in size. Europe’s Natura 2000, unique in the world and still young, and the Emerald network under development, are international European networks of protected areas that catalyse biodiversity conservation. Read more….
20
Tam
Kirjoittajalta Annika Michelson. Aihe(et): Maatiaisrodut ja -kasvit. Jätä kommentti
Vanhat asuinpaikat (linnat, satamat, muinais-asuinpaikat, vanhat kulttuuriympäristöt), näillä alueilla voit löytää vanhoja kasveja. Yleensä vanhat muinaiskasvit eivät kasva jos alaa ainoastaan niitetä vaan tulisi hoitaa multaakuten kukkapenkkikin. Jos alueella on tehty arkeologisia kaivauksia niin tulisi pari vuotta tämän jälkeen seurata alaa ja tarkistaa alkaako alueella kasvaa muinaiskasveja. Jos multaa viedään pois siitä voisi tehdä kukkapenkin, vaikka samalla alueella, hoitaa penkkiä mm. kastaa tarvittaessa ja poistaa rikkaruohoja (jos niitä tunnistaa).
Suomalainen linkki: www.arkeo.net kasvisivut http://www.arkeo.net/kasvisivut/
Tällaista työtä on nuori innokas Tino Bjerregaard tehnyt Bornholmin saarella Tanskassa ja erityisesti Hammarhusin linnan alueella. Tulokset ovat rohkaisevia ja Tino on onnistunut herättämään eloon monta muinaiskasveja tällä tavalla. Myös vanhojen kirkkojen kiviaitojen läheisyydessä voisi perustaa hoidettava ala ja katsoa mitä alkaa kasvaa. Tätä Tino suositteli. Tino on vuodesta 1999 rekisteröinyt ja kartoittanut muinaiskasveja Bornholmin saarella. Vuonna 2000 hän sai kontakti oman ohjaajansa kanssa, Bernt Løjtnant joka on työskennellyt asian kanssa tavoitteellisesti vuodesta 1991 mutta käytännössä hän aloitti jo vuonna 1975. Bernt Løjtnant on johtava asiantuntija tällä alalla pohjois-Euroopassa.
Googlen hakusanoja tanskan kielellä:
”Levende fortidsminder”
”Reliktplanter”
”Medeltida trädgårdsväxter”
Linkkejä:
Kirjallisuutta (tanskan kielellä):
Klosterplanter. Om reliktplanter ved middelalderlige klostere i Århus Stift (Monastic plants. On relicts at Medieval monasteries in Århus Diocese [Jylland])
Garner, H N. Skanderborg: Øm kloster museum: 1992. 43 pp, ill. Dan/Engl summ.
Om lægeplanter i Danske klosterhaver og kloster bøger. Jens Lind 1918.
Flora Danica. Det Er Dansk Urte Bog Simon Pauli 1648. Ny udgave ved Rosenkilde og Bagge 1971
Viimeisimmät kommentit