Ruokaturvallisuus

Tulevaisuudessa on yhä vähemmän viljelijöitä (vähemmän tuotantoyksiköitä) ja varmasti myös vähemmän maataloustuotantosuuntia. Tietyt maantieteelliset alueet erikoistuvat tiettyyn tuotantosuuntiin (esim. kasvihuonetuotanto mm. Pohjanmaalla, kanatuotanto länsi-rannikolla, maitotuotanto järvi-Suomessa ja viljanviljely etelä-Suomessa). Näin myös lanta keskittyy tiettyihin alueisiin (tämä tapahtui jo 30 vuotta sitten esim. Tanskassa).

Kaupungistumisen myötä maataloussektori kapenee ja on yhä enemmän isoja tuottajia. Maaseudulla asuvia tietää jo nyt, ettei maataloustuottaja välttämättä ole maanomistaja. Voi jopa olla maataloustuottaja 800 hehtaarilla josta ainoastaan 100 ha on omassa omistuksessa ja 700 ha vuokramaita. Tulevaisuuden maanomistajat asuvat kaupungeissa, kuten metsäpuolella on jo kauan ollut. Kun maataloustuottaja ei ole maanomistaja, hän ei myös investoi pellon kasvikunnon parantamiseen. Maanomistajat tekevät yleensä lyhytaikaisia vuokrasopimuksia (viiden vuoden sopimuksia). Maanviljelijä ei investoi esim. kalkitsemalla vuokramaahan. Näin vuokramaiden maaperän hyvinvointi huononee.

Jos haluamme saada enemmän monimuotoisuutta niin tarvitsemme enemmän viljelijöitä (= vähemmän ihmisiä kaupungeissa). Niin kauan kun tätä ei ymmärretä yhteiskunnassa, niin kauan ei tule enemmän monimuotoisuutta. Ajattelen monimuotoisuutta laajasti – niin ihmisten, kasvien, eläinten, maisemien, tuotantotapojen, jakelujärjestelmien ja talousjärjestelmien monimuotoisuutta.

‘Kippaako’ jossain vaiheessa ruuantuotantojärjestelmä takaisin omavaraistuotantoon?  Se voi tapahtua kun tulee useampi katovuosi peräkkäin tai jos tulee sairaus joka tappaa isoja määriä tuotantoeläimiä tai -kasveja. Tämä pelko voi myös olla syy miksi pienet maanomistajat (jotka ovat luopuneet maataloustuotannosta) eivät myy maata isoille maatalousyrityksille. Pidetään maanomistusoikeus ‘varmuuden vuoksi’.

Molemmissa tapauksissa asiat näyttävät huonolta. Jos ei myy pellon kunto huononee ja jos myy yhä enemmän peltoa keskittyy pienen henkilömäärän käsiin. Tämäkään ei ole hyvä asia.

Podcast: Matrevolutionen

Podden Vetenskap: Matrevolutionen

Min nya hemsida

Min nya hemsida hittar du här!

Macedonia

• A virtual plant production management platform (link)
• Integrating studies and entrepreneurship (link)

Åland 29.4.2019

Extra: Våra gamla kulturväxter  -bär och frukt (länk)

Varför skall vi odla kulturspannmål? (länk)

Kulturspannmål – sorter och odling (länk)

Kulturspannmål – förädling och andänvning (länk)

Kulturspannmål och gamla sorter under uppförökning i Finland 2016-2019 (länk)

Heritage Field Trials. Hemsidan var vi lägger ut information om kulturspannmål och gamla sorter.

Facebook: Maatiaisviljat – Lantkorn (länk)

Syntyikö kytöviljelyssä ‘Terra pretaa’?

Viime aikoina olen lukenut kirjallisuutta ja kuunnellut videoita kosken Terra preta. Kuulin videon The Secret Of Eldorado – TERRA PRETA. Seuraaan youtubessa Work with Man kanavaa, katson myös paljon videoita hakusanalla ‘Primitive techology’. Kun perehtyy Terra pretaan niin ajatuksethan menee heti meidän kasekamiseen ja kytöviljelyyn. Ero kaskiviljleyn ja kytöviljelyn väillä on selkeä. Kaski palaa maan päällä ja syntyy tuhkaa ja pehmeähuokoista hiiltä. Kytöviljelyksessä, sen sijaan, puuaines palaa hitaasti maan alla. Kytöviljely-menetelmä on useimmiten kuvattu kirjallisuudessa mielestäni väärin. Kuvataan miten poltetaan maata / multaa saadakseen lannoitteita. Näinhän se ei ollut, poltettiin hitaasti puuainesta, josta syntyi kovaa hiiltä. Tätä pienennettiin ja sekoitettiin maahan. Hiili ruokki bakteerejä ja pieneliöitä. Maassa käynnistyi erilaisia prosessejä. Kytöviljely mainitaan Suomessa usein suoviljelyn yhteydessä. Amazonaksessa Terra preta on löydetty vesistöjen reuna-alueilla, tulva-alttiilla alueilla. Kenties meidän suoviljelyalat mitä mainitaan kirjallisuudessa olivat ainoastaan alavia maita, ei oikeita suo-alueita?

Brasiliassa ne kaivaa ja myy Terra pretaa eikä kuulema paikka mistä ne kaivaa häviää. Se multa tuottaa itsenä takaisin uudestaan. Brasilialainen vanha mies kertoo Eldorado videossa, että maa tarvitsee maatuvaa materiaalia ja sitten se tuottaa itsensä takaisin. Jokainen voi itse tuottaa biohiiltä, netistä löytää paljon videoita, esim. Learn Organic Gardening at GrowingYourGreens.

Kytöviljelyksessä, eli biohiiliviljelyksessä, syntyy kasveille paljon juuria. Suomalainen vanha kaskiruis nimettiin ennen vanhaa juureiksineksi. Vaikka kytöviljely on ollut niin paljon käytetty Suomessa, erit. suoviljelyn alkumetrien yhteydessä, niin hämmästyttävän vähän on netissä materiaalia kytöviljelyksestä. Kytöviljely ole ole myöskään mainittu Wikipedian Biohiili-sivulla.

Mustialassa meillä on kahta vanhaa suolohkoa, Pellonsuo 1 ja Pellonsuo 2. Siinä on mustaamultaa. Pellot antaa aina varman sadon ja niiden vesitalous on hyvä. Voisiko olla niin, että Pellinsuo onkin Terra pretaa? Miten tätä voisi tutkia? Ehkä sinullakin on kotona Terra preta-multaa, sitä tulisi hoitaa oikein ja näin sen toiminta taas käynnistyy. Mahdollisesti tätäkin multaa voi siirtää ja hoitamalla se toimii ja synnyttää lisää mustaamultaa myös muualla.

Mitä enemmän kun luen, sitä enemmän tulee tunne, että Terra preta on kun ruisleivänjuuri. Se on elvää, se hengittää, sitä pitää ruokkia, se on uusiutuva, kasvaa. Siinä on suunnaton voima. Voiko se vaipua horrokseen, jos sitä ei ruokita, kuten ruisjuurta? Käynnisyyköhän sen prosessit uudestaan kun aloitetaan sitä uudestaan ruokkimaan ja hoitamaan? Brasilialaiset myy sitä ja minne sitä viedään siellä se lisääntyy ja muuttaa huonokin maa hyväksi. Aivan kuten juuri, pitää saada pienen alun ja pystyy sitten itse sitä lisämään.

Vaikuttaa siltä, että englanniksi koko käsite kytö ei ole olemassa. Puhutaan ainoastaan kaskeamisesta slash-and-burn sekä swidden cultivation-termenillä. Me Suomessa olemme vanhaa kansaa, meillä on vanhat sanat tallella, joka erottaa kaskiviljelyn kytöviljelyksestä. Suosittelen kirjaa Ahokas, Hannu: ‘Crop Evolution Under Fire: The past cultivation with sequential kytö burning selected against the shattering weedy forms and comparison between Finnish kytö and Ethiopian guie 2012.

 

Maribor 28.11.2017

Join the program (link)

Maribor 30.11.2016

Using social media tools: Link to the working document

A message to Mr. Dong Sheng

Spring 1990. I was an exchange student from Copenhagen University at Helsinki University for that spring. Even if I come from Finland. It was a bit fun to be exchange student in own home country. It was a spring morning and I was on my way to the train station Hiekkaharju near Tikkurila in Helsinki. In front of me there was a young man from Asia bearing an umbrella. I thought it was a little funny as nearly nobody of the Finns bear an umbrella when it is snowing wet snow (it just get stocked to much on the umbrella). That day it was so slippery outside. A thin ice was on the road, and at the same time it was snowing wet snow-blended-water. And it was grey, as only a grey morning can be in spring in Finland. I was walking behind him I payed notice to his shoes. They were just normal summer shoes and I thought that it will be difficult for him with those on to move around here in our wet and icy spring climate. And then he fall! I helped him up and in that way be come friends and started to talk.

Later we found out that we lived next door also in the student apartment and I visited him also some times. I had never had any contact with anybody from China before. Clothes were dried on wires put up in the room (crossing each other) and his friend was making chicken wings or something similar at a frying pan, that Finns never make, but it smelled good of some Chinese spice.

Weekend at our farm. June (?) 1990, Norrby village, Lapinjärvi, Finland.

Some months later I invited him with his friend to visit for a weekend our farm about 100 km east of Helsinki. We had a jolly good time at the farm where my sisters boyfriend and his friends played guitar and we sang (even I, even if I do not sing at all – at least I have been told that I cannot sing). But most of all I remember that they visited my grandmother and grandfather that also lived at the farm in a separate house. My grandparents had never seen any from China in real life before, and I guess, they never thought anybody from China ever would visit our farm. The boys then sat down and sang old Chinese folk songs for them. This moment is like etched in my mind and soul and I am deeply grateful for them doing that. Today my grandmother and grandfather are dead, but the moment the boys gave to them of their culture was so touching and beautiful. My grandparents were listening to those so foreign and so far away cultural tones. The songs were so strange and so beautiful. The boys had no music instruments, but just sang.

If you ever read this blog message then I just want one more time to say thank you to you for being so kind and sharing your cultural heritage with us!

Kind regards Annika Michelson (maiden name Annika Ollas).

(P.S My mother was cleaning up some old papers and found this photo among the papers today. I know that I have one more photo from that weekend, but it is put in an album and is not at the farm where I am just now.)

 

Jordbruksverket: Blommor hela sommaren gynnar humlor

Humlorna är viktiga pollinerare i lantbruk och trädgårdsbruk. Ärter, åkerbönor, klöverfrö, oljeväxter , frukt och bär behöver god tillgång på pollinerare för att ge en god skörd med bra kvalitet. Humlor lever av pollen och nektar.  Därför behöver humlorna gott om blommor under hela sommaren.

Läs hela artikeln – Klicka på länken
http://www.jordbruksverket.se/5.7ee7681d14e517b821541f37.html